Uusi ykköskone saapui, oi sitä onnen päivää (Itä-Uudellamaalla muutamakin ihminen joita ajattelen lämmöllä tästä hyvästä varmaan lopun ikääni, kiitos. Te pääsette taivaaseen). Tarkoitus oli julkaista lisää tätä blogia oitis, mutta ainakin kaikki ne, joilla propellihattu pyörii tarpeeksi kovaa tietävät, että uudella Koneella täytyy ensin "käpistellä". Siksi tämä artikkeli tulee vasta nyt.
Ilmassa on ollut uteluita siitä mitä ruokakaupassa käynti todella maksaa. Olenkin aiheesta jo aiemmin yhden raportintyngän luonut ja julkaissut, mutta tässä toki toinen:
Kasassa siis:
- Ketsuppi 600g (0,99€),
- Kaksi salaattisoossia á 300ml (0,85€ kpl)
- 2 sixpackia olutta (1,95€ kpl)
- 4x1l paketti kevytmaitoa (2,24€)
- Maustamattomia pähkinöitä (0,60€)
- Kermapurkki 2dl (1,00€)
- Pullo valkoviiniä (0,99€)
- Aski pilkottua pekonia 200g (1,48€)
- Purkki mustia oliiveja (0,75€),
- Suolapähkinöitä (1,20€)
- Iso margariini (1,83€)
- 2 punaista paprikaa (0,61€ + 0,70€)
- Paketti isoja tuoreita herkkusieniä (1,70€)
- 1 kg naudan jauhelihaa (4,65€)
- 2x1kg spagettia (0,79€ kpl)
- 510g +300g kalafilettä (2,55€ + 1,89€)
- Iso leipä (0,60€)
- Frankfurt-nakkeja 640g (1,39€),
- Aski kirsikkatomaatteja (1,10€)
- Tusina kananmunia (2,06€)
Kasa yhteensä 35,51€ :
...Että ei se elo ole ilmaista missään, ei täälläkään. Esim. oliivit, viini ja naudanliha vaikuttavat tosin olevan kohtuullisen edullisia tuotteita. Kasvisten ja hedelmien osuus kauppalistassa on vähentynyt. on tullut tavaksi ostaa kurkut, salaatit, perunat, omenat, sitrushedelmät ja sen semmoiset markkinoilta perjantaisin. Hinnat ovat paljon matalammat ja laatu noin äkkiseltään arvioiden parempi.
Kuten aiemmassa päivityksessä taisinkin jo todeta - auto tuli hankittua. Täytyy myöntää että täkäläinen infrastruktuuri todella nojaa omaan kuljetuskykyyn. Nyt kun on autoiltu hetki voisi sanoa että autoa varsinaisesti tarvitsee vain noin kaksi tai kolme kertaa viikossa, mutta silloin sitä tosiaan tarvitsee. On tietynlaista asianhoitoa, jossa ei oikeastaan voi määränpäästä olla täysin varma.. Asianhoitoa, jossa seuraava rasti selviää aina vasta matkan kuluessa. Tällöin ei taksikaan ole oikeastaan kovin käytettävä vaihtoehto.
Auto, johon päädyttiin, on kovasti samanlainen ratkaisu johon Suomen Poliisi päätyi viime vuosituhannen loppupuolella, eli tummansininen VW Golf Tdi 1.9:
Juurikin nyt huomasin, että olen kuvaushetkellä omaksunut täkäläisen pysäköintitavan, jossa kulloinkin järkevältä näyttävä tyyli voittaa sekä järjen että säännöt.
No, joka tapauksessa autoon ollaan oltu tyytyväisiä ensikokemalta. On pieniruokainen ja pirteä. Pakoputkisto poikkeaa alkuperäisestä ja ääni on ärjy.. Liekö koneessa lastukaan alkuperäinen, tiedä häntä. Eipähän varsinaisesti paljon kuluta näin kaupunkiolosuhteissa. Maali on jännä: Keinovalossa tummansininen toistuu melko purppuransävyisenä (eli illalla /yöllä katuvalossa). Tyttären mielestä kyseessä on siis "taika-auto". Toivottavasti ei lennä.
Täkäläisen byrokratian kanssa toimiminen on suomalaiselle turhauttavaa. Suomessa ollaan jo jonkin aikaa totuttu siihen, että suuri osa asioista virastoissa ja pankeissa hoituu koko lailla sähköisesti. Ne asiat, joissa täytyy papereilla pelata ensimmäisen hakemuslomakkeen jälkeen ovat sikäli harvassa, että tarvittavat kopiot sun muut hoituvat asiakkaan näkökulmasta jo aika läpinäkyvästi.
Ei täällä. Täällä eletetään suomalaisittain kuin 70-80-lukua. Hakemuksiin tarvitaan liitteiksi usein 2-4 kopiota henkkareista tai passeista tai hetu-todistuksista, useita kopioita itse hakemuslomakkeista, pankista leimaveromaksukuitit paperilla ja niistä useita kopioita ja niin edelleen.
Tänään aloimme viimein pelata systeemin sääntöjen mukaan ja hankimme printteri-skanneri-valokopiokoneyhdistelmän. Ei mikään ekoteko - tiedän - mutta nyt täältä pesee jatkossa a4-saastetta jokaiselle virkamiehelle joka sitä pyytää.



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti