Alkaa vähän väsyttää.

Muuttohommat ne jatkuvat kiihtyvää tahtia. Tavaroita viedään, haetaan, kaupataan, lahjoitetaan siinä missä virastoissa juostaan, varataan aikoja, lähetetään papereita ja ilmoituksia.. Toimitetaan, viedään, tuodaan, hoidetaan, haetaan, nostetaan, pakataan ja niin edelleen. Aika hektistä, lähes joka tavalla.

Asiat kuitenkin tuppaavat järjestymään. Nythän jo asutaan laina-asunnossa, nukutaan lainapedissä, saunotaan lainasaunassa ja - Paras - Ajetaan laina-autolla. Kaikki on myyty.

Tyttärellä oli tänään päiväkodissa läksiäiset. Äitinsä - Joka on myös vaimoni, tuo korvaamaton olento - Keksi eilen että tehdään pienet yllätyspussit tyttären ryhmän lapsille (n. 20 prinssiä ja prinsessaa yhteensä.) Säkkeihin heitettiin jonkin verran karkkia, kiitoskortti ja meluisia pieniä leluja. Vaikutti siltä, että oli menestys. Toivottavasti hoitotädit joskus antavat anteeksi.

Keksin tänään aamulla myös sen, että jäljistä päätellen 60-luku oli kaunis. 70-luku oli ihan helvetin hirveä. Ja 80-luku oli kaunein.

Myyty.